7. tammikuuta 2018

Naivistit Pispalassa

ART Pispalan yhdestoista peräkkäinen tammikuun naivistinäyttely on avoinna 2-31.1.2018, esillä on 250 teosta.

Tunnettujen taiteilijoiden kaartia edustavat mm. Martti Innasen, Alpo Jaakolan, Alica Kairan, Annukka Grönlundin ja Reijo Kivijärven teokset.

Näyttely on korkeatasoinen ja naivistinäyttelyiden Suomen kärkeä. Teoksia on kaikkiaan noin kolmeltakymmeneltä eri taiteilijalta, olen myös itse mukana taiteilijana.

Muutamia teos kuvia näyttelystä:

Stig Jansson, "On ilo olla suosittu"

Alpo Jaakola, "Vierailijat"

Risto Saarinen, "Kuutamoserenadi"

Reijo Kivijärvi, "Eräs kesäsunnuntai"


Suosittelen näyttelyä kaikille, se tuo mukavasti piristystä tähän kaamosaikaan.


ART-Pispala / Naivistinäyttely
Näyttely avoinna koko tammikuun ajan 

ma-pe 10-17
la 10-14
su 12-17

Pispalan valtatie 13 A 1, Tampere

Näyttelyyn on vapaaehtoinen 2€ pääsymäksu, lapset ilmaiseksi


Ystävällisin terveisin,
Hannu Hirsivuori

10. joulukuuta 2017

Kääntyvä veistos

Sain inspiraation jatkaa puuveistoksen tekoa jonka esittelin Hämeen Sanomien haastattelun yhteydessä 5.7.2017. Työnimi veistokselle on humanoidi, nimi saattaa vaihtua myöhemmin. Olen edistynyt veistoksen tekemisessä ja lisännyt siihen koivukiekon, jota voi pyörittää akselin varassa jalustan päällä, joten veistos on käännettävissä eri suuntiin.


Veistos alkaa muotoutua sen tapaiseksi jota olen ajatellutkin, mutta on se kuitenkin vielä kesken eräinen.



Veistospuuna olen käyttänyt koivua, mikä sopii mielestäni Suomi 100 -juhlavuoteen, onhan koivu Suomen kansallispuu.

Hämeen Sanomat, Just -liite, 5.7.2017
Hannu Hirsivuoren haastattelu aukeamalla B2-B3
"Hannu Hirsivuorien naivistiset puuveistokset ovat hauskoja ja terapeuttisia"

Terveisin,
Hannu Hirsivuori

7. marraskuuta 2017

Manun Juju

Presidentti Mauno Koivisto kuoli 12.5 2017. Hän oli Suomen presidentti kaksi perättäistä kautta vuosina 1982-1994, ja sitä ennen hän hoiti presidenti tehtävää jo vuoden 1981 lopulla Presidentti Urho Kekkosen sairastuttua.

Kunnioituksesta Presidentti Mauno Koivistoa kohtaan tein hänestä lentopalloilija-puuveistoksen jonka nimi on Manun Juju, sillä hän osasi lentopallossa jujuttaa. Arvelen että Mauno Koivistosta tehdään Suomessa vielä useita näköispatsaita, itse halusin kuvitella Mauno Koiviston nuorena lentopalloilijana ennen hänen poliittista uraa, veistos on tehty huumori silmäkulmassa.


Lentopallo oli hänelle tärkeä kuntoilun muoto, hän aloitti lentopallon pelaamisen jo nuoruudessaan. Vanhemmalla iällä hän pelasi lentopalloa tunnetussa Sikariporras-joukkueessa.

Hän sanoi jossain haastattelussa että; Lentopallossa on kiva tehdä pieniä jekkuja vaikkein muutoin haluaisi ilkeillä.




Tietoja vesitoksesta:
Korkeus 80 cm ja paino 12,5 kg.
Maalattu petsi- ja okraväreillä.

Terveisin,
Hannu Hirsivuori

9. lokakuuta 2017

Tampere-päivän vietto

Tampere-päivää vietetään vuosittain lokakuun alussa, kaupungin perustamisen kunniaksi. Tarjolla on esimerkiksi monenlaista kultuuritapahtumaa.

Tampere juhli 238 -vuotispäiväänsä 29.9-1.10. Tänä vuonna vapaa pääsy oli yli sataan tapahtumaan tai paikkaan. Itse tutustuin historialliseen Hatanpään Kartanon päärakennukseen ja sen ympäristössä oleviin kartanopuiston ruusutarhaan ja arboretumiin.


Kartano on ollut Tampereen kaupungin omistuksessa vuodesta 1913 asti. Se sijaitsee Pyhäjärven rannalla, kävely ja pyörätiet kulkevat aluella. Keskustasta on matkaa noin 2 kilometriä. Historia ulottuu aina 1690 luvulle. Wikipediassa ja kirjoissa on mielenkiintoista tietoa kartanon vaiheista. Päärakennus on nykyisin suosittu juhla- ja kokouspaikka. Päärakennuksen eteisen pylväiköt ovat kauniit, harvoin olen vastaavaa nähnyt Suomessa.



Kartanon arvohuonekalut on siirretty muualle, ja kalustetusta kartanohuoneista on vain valokuvia opastustaulussa, alla pari kuvaa niistä. Valokuvat antavat hieman kuvaa 1800-luvun sisustustyylistä.



Hatanpään kartanoalue on tutustumisen arvoinen paikka. Alueella käy paljon Tamperelaisia ja turisteja tutustumassa arboretumiin ja ruusutarhaan.

Terveisin,
Hannu Hirsivuori

14. syyskuuta 2017

Suomi sata vuotta

Eloa itsenäisessä Suomessa on taideyhdistys Elo ry:n Suomi 100 -vuotta juhlanäyttely.

Näyttelyyn toi teoksia 32 yhdistyksen jäsentä, myös itse olen mukana, teoksia näyttelyssä on yhteensä 77 kpl. Näyttelyn jyrytti kuvataiteilija Erno Peltonen.

Siteeraus osasta Erno Peltosen kirjoittamasta jyrytys arvioinnista;  
Näyttelyteoksista kuultaa läpi kotiseudun tärkeys, yksilön suhde omaan ympäristöönsä ja kotipaikkaansa koetaan merkittäväksi osaksi itsenäisyyden ajatusta. Esimerkkinä voisi mainita Irja Niemisen ja Eila Jokisen teokset joissa maisemallisuus yhdistyy kotikaupunkiimme Tampereeseen, sen vesistöihin ja kaupunkikuvaan.

Lisäksi Erno Peltonen nosti esille Tarja Bruunin huovutustyöt ja niiden maisemaaiheet. Alla kuvia töistä.

Tarja Bruun, Aurora Borealis, (huovutus 2017)

Tarja Bruun, Lappi syksyn väreissä, (huovutus 2017)

Ajattomaan suomalaisuuteen yhdistyy Juha Pehkurin teos Metsässä, jolle Erno Peltonen antoi erityis maininnan.


Itse ihastuin Pirjo Koon teokseen Kevättuulessa kotimaahan, (öljy 2017)


Elolaiset onnittelevat myös kortein itsenäistä Suomea.

Suosittelen näyttelyä, se on mukava piristys ruiske syksyn harmauteen.


Eloa itsenäisessä Suomessa
Taideyhdistys Elo ry:n Suomen 100-vuotisjuhlanäyttely

9.9 - 1.10.2017
ti-su klo 12-18

Haiharan taidekeskus, Talli
Haiharankatu 30


Terveisin,
Hannu Hirsivuori

3. syyskuuta 2017

Mummu ja puhelin

Olen huomannut tuttavapiirissäni usemman varttuneemman henkilön joilla on vaikeuksia oppia nykyajan koneeiden käyttöä ja toiminta mahdollisuuksia, itseni mukaan lukien. Monesti esim. useat älypuhelimen tarjoamat mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä.

Sain idean  tehdä puureliefin, jossa mummu ihmettelee miten saisin otettua selfie kuvan.


Minulla oli varastossa vuosia sitten kaiverrettu mäntypahka, jossa oli valmiina poimuja ja juonteita. Ne sopivat mielestänit mainiosti vanhemman ihmisen kasvoiksia ja ylävartaloksi.


Mummu on vuoteessa, ja niskatyyny tukee niskaa


Annoin reliefille nimeksi arkikielellä; Osaispa selfata.

Muun puumateriaalin käyttö reliefissä: Shaali-peite ja vuodevaatteet on mäntypuusta, käsi on koivupuuta ja älypuhelin leppäpuuta, Maalatttu petsiväreillä.



Reliefin mitat: korkeus 50 cm ja leveys 35cm, paino 3,5 kg. Reliefissä on takana seinäripustuslanka.


Terveisin,
Hannu Hirsivuori

14. elokuuta 2017

Retki Laukon kartanoon

Teimme ystävien kanssa kesäretken Laukon kartanoon Vesilahdelle. Kartano on nykyisin auki yleisölle, se tunnetaan historiastaan joka ulettuu aina 1400 luvulle asti.

Suurimillaan Laukon kartanon tilukset olivat 1800 luvulla 30000 hehtaaria. Historian tunnetuin omistaja on ollut Kurjen suku, joka omisti kartanon vuoteen 1817 asti. Wikiperiassa kerrotaan että kansan tarun mukaan Pirkkalalaispäälikkö Matti Kurki sai 1200 luvulla Laukon läänitykseksi Ruotsin kuninkaalta, kiitokseksi taisteluista Tanskaa vastaan sekä Lapin valloittamisesta.

Kartanon omistaa nykyisin Lagerstam-suku. Olimme tällä kertaa kiinnostuneita taiteesta. taidenäyttelyt ovat Päärakennuksessa ja Puutarhurin talossa. Kävimme Päärakennuksen taidenäyttelyssä jossa on esillä mm.historiallisia ja kookkaita reskoja, maalauksia, veistoksia ja arvohuonekaluja.

Näyttelyssä on paljon mielenkiintoisia maalauksia, alla muutamia kuvia näyttelyn maalauksista.

Helge Dahlman "Nuori nainen" 1955

Juho Rissanen "Laukon hevosia" 1936

Emil Rautala "Aleksi Kurki" 1931

Albert Edelfelt "Pariisilaismalli" 1885

Kesäretki Laukon kartanoon oli onnistunut vaikka paljon jäi vielä katsomatta veistoksia ja ympäristöä, voin ilolla suositella Laukon kartanoon tutustumista.


Laukon kartano
www.laukonkartano.fi

 Avoinna kesävieraille:
19.–20.8. klo 11-17
26.–27.8. klo 11-17


Terveisin,
Hannu Hirsivuori